Tarina, joka alkaa syntymästä
Juhuu! Pikku Kettu -vauvalahja on nyt julkaistu – ja se on ihana.
Lapsen syntymä on yksi elämän merkittävimmistä hetkistä. Siksi ajattelen, ettei sitä tule huomioida geneerisellä yrityslahjatuotteella – jollakin, joka voisi olla mistä tahansa ja kenelle tahansa.
Olen aina halunnut luoda visuaalisia maailmoja, jotka kestävät aikaa ja kertovat tarinaa. Sellaisia, jotka muistuttavat siitä, että väreillä, muodoilla ja mielikuvituksella on voimaa muuttaa tunnelmaa, hetkeä – joskus jopa kokonaisia maailmoja.
Sillä lahjalla tulee olla merkitys.
Pieni Tarina.
Pieni pala Pyhtään omaa satumaailmaa.
Sama ajatus ohjasi myös Pyhtään vastasyntyneille jaettava Pikku Kettu-vauvalahjan suunnittelua ja toteutusta.
LUE lisää siitä Pomenian blogista: Maailma Tarvitsee enemmän Tarinoita
Pikku Kettu on monelle pyhtääläiselle jo tuttu hahmo. Se seikkailee kirjaston teoksessa Seikkailu alkaa ja alikulkutunnelin maalauksessa Pieniä ja Suuria Onnellisia Asioita.
Mutta harva tietää, että Pikku Ketun ja Pyhtään yhteinen tarina alkoi jo paljon aikaisemmin.
2019 – Maskotti lasten ja nuorten Pyhtäälle
Vuonna 2018 esitin Pyhtään kunnalle ajatuksen, joka tuntui silloin pieneltä mutta tärkeältä.
Entä jos kunnalla olisi oma lasten ja nuorten symboli.
Hahmo, joka kuuluisi paikkaan.
Hahmo, joka kasvaisi lasten mukana.
Näin syntyi Pikku Kettu.
Toki Pikku Kettu oli syntynyt jo aikaisemmin osana Pomenian tarinamaailmaa, mutta Pyhtäälle se sai uuden roolin.
Annoin hahmon Pyhtään kunnan käyttöön rajatuilla oikeuksilla eli sopimuksella, osaksi Lasten ja Nuorten Pyhtää -toimintaa.
Sopimus tehtiin 12.6.2018 ennen käyttöönottoa. Siinä määriteltiin selkeästi, miten hahmoa käytetään, mitä oikeuksia kunnalla on ja mitä velvoitteita siihen liittyy. Tilaajana Pyhtään kulttuuritoimi ja Nuoriso- ja liikuntatoimi.
Kyse ei ollut spontaanista ideasta.
Kyse oli rakennetusta kokonaisuudesta.
Kun kokonaisuus valmistui, halusin että lapset saavat olla mukana päättämässä, minkä niminen maskotista tulee.
Pyhtään koululaiset osallistuivat äänestykseen, jossa ketulle annettiin nimi.
Lapset valitsivat nimeksi Pörris Punaturkki.
Se oli juuri sellainen nimi, jonka lapset osaavat keksiä: lämmin, leikkisä ja hieman hassukin.
Siitä tuli hetkessä osa Pikku Ketun tarinaa Pyhtäällä.
Pörri Punaturkki kulki mukana tapahtumissa ja toi Pikku Ketun maailmaa lähemmäs lapsia – juuri niin kuin oli tarkoituskin.
Pedagoginen idea
Mutta Pikku Ketun ideassa oli vielä toinen, ehkä kaikkein tärkein ajatus.
Maskotti ei ollut tarkoitettu aikuisen esittämäksi hahmoksi.
Ajatus oli päinvastainen.
Pikku Ketun roolin oli tarkoitus siirtyä vuosittain yhdelle vapaaehtoiselle nuorelle Pyhtään yläasteelta.
Se olisi ollut kunniatehtävä.
Mahdollisuus olla osana yhteistä tarinaa ja tuoda hassuttelua, iloa pienemmille lapsille tapahtumissa ja kohtaamisissa.
Nuori osaa eläytyä ja leikkiä tavalla, joka on aitoa.
Sellaista leikkiä, mitä ei voi eikä pidä kirjoittaa ohjeeksi.
Siksi Pikku Kettu kuului nuorille.
Ajatuksena oli perinne: yksi nuori kerrallaan kantaisi Pikku Ketun roolia ja siirtäisi tarinan seuraavalle.
Pikku Kettu ei siis ollut maskotti varastoon tai opetuksellinen liikuntaleikki aikuisen loikkimana vain kolmevuotiaille.
Se oli perinne.
Perinne, jossa nuoret jatkaisivat tarinaa omalla persoonallaan vuodesta toiseen.
Kun jokin alkoi muuttua
Jossain vaiheessa vuosien aikana aloin huomata asioita, jotka eivät enää vastanneet sitä, mitä oli sopimuksellisesti sovittu Pyhtään kunnan kanssa.
Sopimuksen ja tekijänoikeuksien edellyttämiä credit-merkintöjä ei mainittu missään (Credits).
Luotua markkinointimateriaalia – Lasten Pyhtää -logo mukaan lukien – ei käytetty yhdessäkään Pyhtään lasten kulttuuritapahtuman ilmoituksessa. Tilalle ilmestyi kunnan työntekijän omia piirustuksia Pyhtään kunnan logolla. Julkaisijana Pyhtään kulttuuri- ja matkailusihteeri.
Lisäksi ensimmäiset Pikku Kettu -pussilakanat jatkokehitettiin ja tuotettiin ilman tekijän lupaa ja designia.
Pikku Kettu annettiin myös kunnan toimesta ulkopuolisen yrityksen mobiilisovelluksen visuaaleihin – ilman tekijän lupaa ja ilman korvausta.
Sitten tapahtui jotakin vielä erikoisempaa.
Pikku Kettu katosi tapahtumista.
Tilalle ilmestyi toinen UUSI hahmo – Pyhtään Varhaiskasvatuksen ideoima Kettu Ketterä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että alkuperäisen hahmon päälle luotiin toinen hahmo. Se on sama kuin jos joku päättäisi luoda uuden Muumin Muumien päälle ja käyttäisi sitä tapahtumissa alkuperäisen sijasta.
Mysteeri
Kun kysyin uudelta Pyhtään kunnanjohtajalta asiasta, sain vastauksen, joka pysäytti.
Minulle kerrottiin, että Pikku Ketun maskottipuku oli mennyt rikki. Hajosi kuulema heti.
Puku oli kuitenkin suunniteltu ja valmistettu tapahtumakäyttöön kahdenkymmenen vuoden kansainvälisellä tuotanto-osaamisella.
Koska olin puvun suunnittelijana vastuussa sen toteutuksesta, pyysin nähdä puvun.
Jos siinä olisi ollut vika, se olisi tietenkin korjattu.
Silloin selitys muuttui.
Puku oli hävinnyt…
Toisin sanoen: ensin kerrottiin, että puku oli rikki.
Kun pyysin nähdä sen, puku oli kadonnut..
Aikuisten maailma
Tässä kohtaa tarina muuttuu, sillä kyse ei ole maskotista vaan siitä, mitä tapahtuu organisaatiossa silloin, kun sopimuksia ei ymmärretä, tieto ei kulje ja kukaan ei kanna vastuuta siitä, mitä on yhdessä sopimuksellisesti ja kirjallisesti sovittu.
Toistuvia tekijänoikeus- ja sopimusrikkomuksia sopimuksessa määriteltyjen käyttöehtojen vastaisesti.
Ei mikään pikku juttu
Kyse ei siis ole yksittäisestä väärinkäsityksestä tai yhdestä tapahtumasta.
Kyse on siitä, että sopimus ohitettiin käytännössä järjestelmällisesti.
Ei ole mahdollista, että Lasten Pyhtään maskotin puku, hattu ja kaulahuivi yksinkertaisesti häviävät ilman, että kukaan kantaa asiasta vastuuta.
Ei ole mahdollista, että kunnan omissa julkaisuissa ei käytetä lasten ja nuorten Pyhtäälle luotuja logoja.
Ei ole myöskään mahdollista, että sopimuksen noudattaminen ja tekijänoikeudet sekä immateriaalioikeudeton yksittäisen työntekijän harkinnan varassa.
Vielä vähemmän on hyväksyttävää, että taiteilijan itsensä pitäisi vuosien ajan seurata sopimuksen rikkomista ja huomauttaa siitä yhä uudelleen. Uskon myös Pyhtään kunnanjohtajalla olevan tärkeämpää puuhaa kuin tämä.
Sopimukset ovat olemassa juuri siksi, ettei niin tarvitse tehdä, ja niiden noudattaminen kuuluu organisaation työntekijöille.
Paradoksi
Tilanne on paradoksaalinen.
Kirjastossa Pikku Kettu seikkailee edelleen valtavassa seinämaalauksessa.
Alikulkutunnelissa se johdattaa kulkijoita satumaailmaan.
Ja nyt vastasyntyneille jaettava vauvalahja kantaa samaa Fairytale Design by Petronella Grahn -maailmaa.
Toisin sanoen Pikku Ketun maailma on Pyhtäällä.
Melkein kaikkialla.
Paitsi siellä, missä sen pitäisi olla.
Sopimuksen mukaan Pikku Kettu on Pyhtään lasten ja nuorten maskotti ja osa kunnan toimintaa.
Käytännössä tapahtumissa esiintyy kuitenkin toinen hahmo – Kettu Ketterä.
Perinne, joka oli tarkoitettu nuorille ja yhteisölle, on kadotettu.
Samalla katosi myös se ajatus, että lapset ja nuoret voivat olla osa jotakin, jota he itse ovat olleet luomassa.
Miksi?
On painavat syyt siihen, miksi Pikku Kettu luotiin Pyhtäälle.
Se ei ollut pelkkä piirroshahmo.
Se oli ajatus siitä, miten yhteisö voi rakentaa omaa identiteettiään.
Miten lapset voivat kasvaa osaksi paikkaa, jossa he elävät.
Miten tarina voi toimia yhteisön tunnuksena, muistona ja jatkuvuutena.
Juuri niitä asioita, joita jokainen kunta pohtii omassa viestinnässään, näkyvyydessään ja markkinoinnissaan.
Puhumattakaan siitä, että Pikku Kettu on jo osa kansainvälistä kehitystyötä animaatiosarjaksi ja lisensoitavaksi IP-kokonaisuudeksi.
Ratkaisun hetki
Pyhtää markkinoi itseään yritysystävällisenä kuntana. Kuntastrategiassa korostetaan yrittäjien tukemista ja myös naisyrittäjyyden edistämistä esimerkiksi Kannustamo-toiminnan kautta.
Ne ovat hyviä periaatteita.
Yhteistyön aikana olemme kuitenkin joutuneet palaamaan Pyhtään kunnan kanssa useaan otteeseen samoihin kysymyksiin: koordinointiin, tekijänoikeuksiin, visuaalien käyttöön ja sovittuihin toimintatapoihin.
Näitä asioita käsiteltiin jo Pikku Ketun ensimmäisten toteutusten yhteydessä vuonna 2019, jolloin silloinen kunnanjohtaja totesi itsekin koordinoinnin tilaajan puolella epäonnistuneen.
Valitettavasti samat haasteet ovat toistuneet myöhemminkin, vaikka uusi kunnanjohtaja on tehnyt useita korjaavia toimia sopimuksen sekä immateriaali- ja tekijänoikeuksien tukemiseksi.
On selvää, että minun on suojeltava omaa työtäni, sen tekijänoikeuksia ja niitä kansainvälisiä sopimuksia, joista vastaan.
Siksi olen antanut Pyhtään kunnalle tämän kevään aikaa korjata loput sopimusrikkomukset ja palauttaa Pikku Kettu siihen rooliin, johon se on alun perin tarkoitettu ja johon kunnalla on myös sopimuksellinen velvoite.
Tarina, joka olisi voinut olla
Pikku Kettu syntyi ajatuksesta, että pienikin kunta voi rakentaa oman tarinansa rohkeasti ja omalla tavallaan.
Tarinan, jossa lapset, nuoret ja aikuiset voivat kaikki olla mukana.
Ajatus oli yksinkertainen ja kunnianhimoinen: antaa kunnalle käyttöön sopimuksin satuhahmo ja rakentaa sen ympärille visuaalinen maailma, joka eläisi lasten kulttuurissa, ympäristötaiteessa ja tapahtumissa – koko perheen Pikku Ketun luontoleikkipolkua unohtamatta.
Tämän pohjalta toteutettiin Pikku Kettu -muraaleja, visuaalista materiaalia kunnan käyttöön, tapahtumiin liittyviä elementtejä sekä myöhemmin Pikku Kettu -designvauvalahjakokonaisuus.
Tällaiset tarinat eivät synny sattumalta.
Ne syntyvät yhteisestä tahdosta – ja siitä, että sovituista asioista pidetään kiinni.
Ymmärrän, että kaikki päättyy aikanaan.
Olisi kuitenkin suuri epäonnistuminen, jos näin merkittävä mahdollisuus Pyhtäälle päättyisi rakenteelliseen toimintatavan ongelmaan, joka on kunnassa edelleen korjaamatta.
Kyse ei ole minusta.
Kyse ei ole maskotista.
Kyse on siitä, miten organisaatio toimii silloin, kun sopimuksia ei ymmärretä, tieto ei kulje ja vastuuta ei kanneta.
Se on asia, joka Pyhtään kunnan on korjattava itse – oman tulevaisuutensa vuoksi.
Mutta vaikka näin kävisi, ettei sopimusrikkoja korjata, Pikku Ketun tarina ei katoa.
Se jatkaa matkaansa sinne, missä sen koti on – ja missä mahdollisuudet toivotetaan tervetulleiksi.
(Kirjoitus perustuu dokumentoituihin tapahtumiin ja 12.6.2018 tehtyyn sopimukseen, ja kuvaa omaa kokemustani yhteistyöstä Pyhtään kunnan kanssa.)
#pikkukettu #pyhtää #pyhtäänkunta #kymenlaakso #kotka #hamina #kaakkoissuomi
#paikallisuutiset #kuntapolitiikka #kuntakulttuuri
#suomenkunnat #yhteisö #lastenkulttuuri
#kulttuuri #luovatyö #tekijänoikeus
#tarinat #paikalliskulttuuri
#yleuutiset #journalismi #pyhtäänkunta
#pyhtäänvarhaiskasvatus #pyhtäänmatkailujakulttuuri #pyhtäänkulttuurisihteeri
